JOHANNEKSEN ENSIMMÄISEN KIRJEEN TUTKISTELUA
KAHDEKSASTOISTA TUTKISKELU – KOETELKAA HENGET
1) Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan. 2) Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta; 3) ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se antikristuksen henki, jonka te olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa. 4) Lapsukaiset, te olette Jumalasta ja olette voittaneet heidät; sillä hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa. 5) He ovat maailmasta; sentähden he puhuvat niin kuin maailma puhuu, ja maailma kuulee heitä. 6) Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, se kuulee meitä; joka ei ole Jumalasta, se ei kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.
1 Joh.4:1-6
VOIMIEN JÄNNITTEESSÄ
Totuuden Henki - Pyhä Henki
Lukiessamme Raamattua törmäämme uudelleen ja uudelleen varoituksiin valheprofeetoista ja hengellisistä eksytyksistä. Siellä missä Jumalan kylvää maailman peltoon hyvää siementä, siellä vihollinen pyrkii kylvämään valhesiementä, lustetta. Molemmat kylvömiehet ovat työn touhussa ja siksi on tärkeää osata tehdä oikeita johtopäätöksiä ja osata erottaa, mikä on totuuden hengen, Pyhän Hengen, työtä ja mikä sieluvihollisen, pimeyden hengen, eksytyksen hengen, työtä.
Käsittelemämme jakson alla Johannes kirjoittaa Pyhästä Hengestä, jonka Jumala on antanut omilleen vakuudeksi ja voimaksi. Tästä hän muistuttaa uskovia vielä uudelleenkin (4:13). Kolmannessa luvussa hän puhui siitä, että kaikilla Jumalan lapsilla on voitelu Pyhältä (3:20, 27). Öljyhän on yksi Pyhän Hengen vertauskuvista. Samassa yhteydessä hän luvussa Johannes puhuu antikristuksesta ja eksytyksistä ja siitä, miten keskeinen asia on tunnustaa, että Jeesus on Kristus ja että Jeesus on Jumalan poika(3:22-23). Neljännen luvun alussa hän palaa samaan aiheeseen. Kärsivällisen paimenen, rakastavan isän, hyvän saarnaajan ja taitavan opettajan tavoin hän palaa yhä uudelleen tärkeiden asioiden pariin toistaen ja syventäen opetustaan.
Käsittelemämme jakso alkaa sanoilla ”rakkaani” (4:1). Näinhän hän on lähestynyt lukijoitaan/kuulijoitaan jo monesti. Tässä kuulemme jälleen iäkkään apostolin sydänääniä. Hän katsoo laumaansa ja näkee sen julmien susien saartamana. Heidän ainoa toivonsa ja puolustuksensa on lauman ylipaimen, Herra Jeesus Kristus. Näin Johannes laittaa koko sydämensä ”likoon”, jotta hänen ”rakkaat lapsensa” ts. Jumalan lapset, pysyisivät siinä uskossa ja toivossa, joka heillä Jeesuksessa on. Kaikin tavoin hän pyrkii osoittamaan, mitä on oikea usko ja kuinka siinä tulee ja voidaan elää, jotta Jumalan lapset pysyisivät oikealla tiellä loppuun asti.
Omaan evankeliumiinsa hän on tallettanut Jeesuksen puheen itsestään hyvänä paimenena (Joh. 10). Lampaat tuntevat hyvän paimenen äänen. Vierasta ne eivät seuraa vaan pakenevat tätä, koska eivät tunne vieraan paimenen ääntä. Tällainen vieras paimen on varas, joka tunkeutuu laumaan varastaminen ja tappaminen mielessään. Hyvä paimen uhraa henkensä lammasten puolesta ja antaa lampailleen elämän ja yltäkylläisyyden. Hyvä paimen tuntee omansa ja hänen omansa tuntevat hänet.
Johannes näkee, että Jumalan lasten laumaa uhkasivat petolliset vieraat paimenet. He tulivat lammasten vaatteissa ts. profeettoina, Jumalan sanan julistajina ja Jeesuksen nimessä mutta sisältä he olivat raatelevaisia susia ts. eksyttäjiä ja Jeesuksen kieltäjiä. Saatana oli pukeutunut valkeuden enkeliksi (2Kor.11.14) ja saarnannut ”toista Jeesusta ja toista evankeliumia” (2 Kor.11.4, Gal. 1:6-9). Seurakuntaan oli tunkeutunut vieraita paimenia ja siellä kuului vieraita ääniä. Miten selviytyä tällaisten voimien ja eksytysten viidakossa?
Johanneksen vastaus on yksinkertainen. Tulee tuntea Jeesus ja pysyä yksin hänessä. Hän muistuttaa lapsiaan siitä opetuksesta, jonka he olivat häneltä ja muilta apostoleilta kuulleet. Hän muistuttaa siitä Jeesuksesta, jonka hän oli kuvannut heidän silmiensä eteen. Kun oli opittu tuntemaan tämän Jeesuksen ääni, tahdottiin olla kuuliaisia tälle Jeesukselle, seurata häntä ja tehdä hänen tahtonsa, oltiin turvallisella tiellä. Kaiken lisäksi Jumalan lasta ei ole jätetty yksin taistelukentälle, Jeesus on omiensa rinnalla eikä vain vieressä vaan omissaan Henkensä kautta. Pyhä Henki, totuuden Henki on Jumalan lapsen puolustaja ja voimanantaja kaikissa tilanteissa (Joh.14:16-17). Pyhä Henki on Jeesuksen omissa ikuisesti (Joh.14:16), opettaa ja muistuttaa heitä kaikesta, mitä Jeesus on puhunut ja opettanut (Joh.14:26), johtaa heidät kaikkeen totuuteen ja kirkastaa heille jatkuvasti Jeesusta (Joh.16:13-15). Pyhä Henki on lapseuden henki ja todistaa jatkuvasti meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia (Room.8:14-16). Pyhä Henki meissä, Jumalan lapsissa, sanoo Johannes, on vakuus Jumalan asumisesta, pysymisestä, meissä (3:24, 4:13). Ja jos Jumala asuu/pysyy meissä on, meillä voimallinen vakuus ja takuu Jumalan lapseudestamme ja siitä, että Jumala on voimallinen varjelemaan meidät kaikista meitä uhkaavista vaaroista.
Koko sydämestään Johannes siis tahtoo johtaa meitä, jos olemme Jumalan lapsia, pitämään kiinni siitä, minkä olemme saaneet ts. kuulemaan vain Hyvän Paimenen ääntä ja seuraamaan sitä. Sanoessamme ”kyllä” tälle äänelle sanomme samalla ”ei” vieraille äänille. Seuraamalla tätä ääntä kieltäydymme seuraamasta niiden äänien houkutuksia, jotka lopulta johtavat meitä hengelliseen eksytykseen ja moraaliseen pimeyteen.
Pyhä Henki, totuuden Henki johtaa siis meitä kaikkeen totuuteen. Mikä on totuus? Missä me tänään kuulemme Jeesuksen äänen? Miten voimme oppia tuntemaan Hyvän Paimenen ja erottamaan hänet vääristä paimenista? Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä ja jokainen Jumalan lapsi joutuu jossain elämänsä vaiheessa vakavasti punnitsemaan näitä.
Onneksi meillä on selvä vastaus tähän kysymykseen. Jeesuksen ääni kuullaan hänen sanassaan. Hänhän on itse elämän Sana. Elämän Sanan sana on talletettuna meille pyhässä Raamatussa. Pyhä Henki itse on antanut, välittänyt, inspiroinut meille tämän sanan. Raamattu on Pyhän Hengen henkäyttämä (2Tim.3:16). Koska Pyhä Henki on totuuden Henki, Jumalan Henki, Jeesuksen Henki ja koska Hän kirkastaa Jeesuksen, joka on Totuus(Joh.14:6) on kaikki, mitä Pyhä Henki sanoo, totta ja totuus. Raamatun sisältö voidaan oikeastaan tiivistää yhteen sanaan, yhteen persoonaan. Tämä sana, tämä persoona on JEESUS! Raamattu on siis elämän Sanan ilmoitus ja meille talletettu elämän sanan kirjallinen muoto. Sen, mitä Raamattu sanoo, sen Isä sanoo, sen Poika sanoo, sen Pyhä Henki sanoo. Raamatussa Pyhä Henki kirkastaa meille Jeesuksen ja Raamatussa kuulemme Hyvän Paimenen äänen.
Jeesuksen tunteminen on siis turvamme elämän tiellä. Pyhä Henki tahtoo johtaa meidät yhä syvempään Jeesuksen tuntemiseen ja yhä puhtaampaan elämän vaellukseen eli vaeltamiseen Jumalan valkeudessa.
Jos siis totuuden Henki saa olla johtamassa meitä, saamme olla varmat, hän kykenee varjelemaan meidät Saatanan kaikilta eksytyksiltä ja kavalilta juonilta.
”Rakkaani”, sanoo vanha Johannes, ”älkää jokaista henkeä uskoko” (4:1). Uskokaa vain sitä henkeä, jonka Jumalalta olette saaneet. Kuulkaa vain häntä, jonka äänen tunnette. Kuulkaa vain sitä ääntä, joka puhuu Jumalan sanan mukaisesti. Olkoon tuo vieras ääni kuinka houkuttava tahansa, olkoon se puettu ”kultaan ja purppuraan” tai matkikoon se kuinka ovelasti tahansa vanhurskauden vaatetta, sanokaa sille pontevasti ”ei!”, sillä olettehan oppineet tuntemaan Jeesuksen ja hänen äänensä. Kuinka rakkaudellisesti Johannes tässä jälleen lähestyykään niitä, joille hän kirjoittaa. Kuinka suuri huoli hänellä onkaan, ettei kukaan tulisi houkutelluksi harhaan ja synnin poluille. Kuinka hänen sydämensä kaipaakaan saada kokea yhteyttä ja iloa lukijoidensa/kuulijoidensa kanssa, niiden, joiden kanssa hän jakaa yhteisen uskon. Miten hänen sydämensä onkaan täynnä syvää lämpöä ja hengen paloa kun hän puhuu Jeesuksesta ja miten hän toivookaan, ettei Jeesus koskaan häviäisi näiden rakkaiden lastensa silmistä.
Ja sen, mitä Johannes kirjoitti kauan kauan sitten Vähä- Aasian seurakunnille ja Jumalan lapsille, sen hän kirjoitti myös meille tänään ja tässä. Kaiken sen, mitä hän on kirjoittanut saamme omistaa ja soveltaa juuri nyt itseemme, sillä mehän emme lue ainoastaan Johanneksen kirjettä vaan itse Pyhän Hengen vaikuttamaa kirjoitusta elämän Sanasta, Jeesuksesta. ”Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti” (Hebr.13:8).
Paha henki - eksytyksen henki
Te tiedätte sen, ettei mikään valhe ole totuudesta (1Joh.3:21). Eksytyksen henki on valheen henki. Perkele on ollut valehtelija alusta lähtien, hän on valheen isä eikä hänessä ei ole totuutta (Joh.8:44). Tämä näkyy jo Raamatun alkulehdillä. Syntiinlankeemus lähti liikkeelle siitä, että käärme (Perkele) sai kylvettyä epäilyn siemenen Evan sydämeen. Hän vihjasi Jumalan valehdelleen Adamille ja Evalle. Näin hän sai vaihdettua oman ”totuutensa” eli valheensa Jumalan totuuden tilalle. Kun tähän syöttiin tartuttiin tapahtui tuo kauhistuttava katastrofi jota nimitämme syntiinlankeemukseksi ja jonka seurauksia ihmiskunta on siitä lähtien kantanut ja joka myös Jumalalle on maksanut sanomattoman paljon. Syntiinlankeemuksen tähden mekin olemme kokoontuneet kuulemaan Jumalan sanaa ja tutkiskelemaan tätä käsittelemäämme Raamatun kirjaa, joka kertoo meille synnin voittajasta ja synnin sovittajasta, Jeesuksesta ja siitä kuinka me voimme löytää tien Jumalan yhteyteen ja elää hänen valkeudessaan ja hänen lapsinaan. Tästä on näin lyhyesti sanottuna kysymys.
Tätä samaa tapaa on perkele käyttänyt alusta lähtien. Kaikin mahdollisin tavoin hän on pyrkinyt eksyttämään ihmiskuntaa pois Jumalan luota tai Jumalan yhteydestä voidakseen pitää heidät oman pimeytensä ja valheensa vallassa. Käytännössä tällaisia tapoja on lukemattomia. Miettikääpä vain miksi maailmassa on ollut ja on niin paljon erilaisia uskontoja epäjumalanpalvontaa? Miksi maailmassa on niin monia ideologioita ja filosofioita, joiden ainoa tarkoitus näyttäisi olevan kieltää Raamatun Jumala ja hänen totuutensa asettaa tilalle nämä ideologiat ja filosofiat? Miksi niin monet poliittiset järjestelmät kuten esim. meidän aikamme hyvin tuntemamme natsismi ja kommunismi ovat niin raivokkaasti käyneet leppymätöntä sotaa juuri kristinuskoa vastaan? Tai miksi edelleen monissa islamilaisissa valtioissa on kristillinen julistus kiellettyä ja miksi kristityksi kääntyminen saattaa maksaa jopa hengen? Kenen vallassa ja mitä henkeä edustavat tällaiset uskonnot, totuudet ja ismit?
Johannes sanoo, että kaikki sellainen opetus, julistus tai toiminta on antikristuksen hengen työtä (4:2-3). Tällainen henki on tietenkin lähtöisin sielunvihollisesta, joka kaikessa tahtoo asettua Jumalaa vastaan ja turmella hänen työnsä. Nyt Johannes käyttää tällaisesta hengestä tässä jälleen sanaa antikristus, josta hän puhui jo aiemminkin (ks. 2:18ss.). Tällainen ”henki”, yleinen asennoituminen, ilmapiiri on tässä maailmassa vallitseva henki. Sille ei ole mieleistä kuulla Jumalan sanaa ja noudattaa hänen tahtoaan, päinvastoin. Tällainen Jumalaa vastaan suunnattu vastahenki on tämä antikristuksen henki. Antikristus ts. ”vastakristus” on kaikessa Jeesuksen vastakohta. Sen minkä Jeesus opettaa totuudeksi, hyväksi ja oikeaksi, sen antikristus vääristä pahaksi ja oman opetuksensa hän julistaa ainoaksi hyväksyttäväksi totuudeksi ja hyväksi. Tämän se tekee kaikilla elämän alueilla. Hyvän kuvauksen tästä antaa meille Johannes Ilmestyskirjansa luvussa kolmetoista. ”Ja minä näin toisen pedon nousevan maasta, ja sillä oli kaksi sarvea, niin kuin karitsan sarvet, ja se puhui niin kuin lohikäärme. Ja se käyttää ensimmäisen pedon valtaa sen nähden ja saattaa maan ja siinä asuvaiset kumartamaan ensimmäistä petoa, sitä, jonka kuolinhaava parani” (11-12). Emme nyt ryhdy pohdiskelemaan kuka tai mikä on peto, jonka kuolinhaava parani tai muita näiden jakeiden vaikeita yksityiskohtia. Ne selviävät aikanaan. Sen sijaan näemme tässä yleisen periaatteen. On peto, joka näyttää karitsalta so. Jeesukselta ja saa aikaan hämmästyttäviä asioita maan asukkaiden joukossa. Tämä peto puhuu kuitenkin kuin lohikäärme so. Perkele ja saa ihmiskunnan kumartamaan Jumalan sijasta Jumalan vastustajaa. Voiko tämän paremmin kuvata eksytyksen henkeä ja sen toimintaa, pyrkimyksiä ja päämääriä?
Antikristuksen henki tahtoo siis johtaa meidät pois Kristuksesta ja liittää meidät perkeleeseen. Tätä se pyrkii tekemään, kuten olemme jo todenneetkin, kaikilla elämän alueilla. Tässä Johanneksen kirjeen katkelmassa esiin nousee kuitenkin oppi tai opetus Jeesuksesta. Muistamme, että Johannes on tuonut esiin kolme testiä, joilla uskoa ja elämää voidaan mitata; moraalisen, sosiaalisen ja opillisen testin. Nyt on kysymyksessä opillinen testi.
Antikristillinen henki pyrkii kaikin tavoin väärentämään aidon ja apostolisen opin ja ilmoituksen Jeesuksesta. Esittämällä ”väärän” Jeesuksen tuo eksytyksen henki johtaa seuraajansa myös väärään uskoon. Kun on kysymys siitä, kuka Jeesus todella on, on kysymys pelastuksemme ja uskomme keskeisimmästä asiasta. Tätä emme saa koskaan unohtaa. Jeesus, joka ei ole ihminen, verta ja lihaa kuin mekin ja samalla Jumala, Jumalan iankaikkinen poika, ei voi olla lunastajamme ja pelastajamme. Jos Jeesus on ainoa tie Jumalan luo ja Jumalan yhteyteen, ei ole yhdentekevä asia, mitä tai millaisia teitä kuljemme, jos mielimme taivaaseen. Elämän tien rinnalle on valheen isä rakentanut monia houkuttelevalta näyttäviä harhapolkuja, jotka lopulta kaikki johtavat tuhoon ja turmioon.
Juuri eksytyksien ja harhaoppien tähden on kristillinen kirkko laatinut esim. uskontunnustuksensa. Niitä ei ole ”keksitty” tai ”luotu” vaan niissä on tunnustettu se usko, joka on ollut seurakunnan alusta asti apostolien opettama. ”Näin on kirkko alusta asti uskonut”, kuuluisi meidän tunnustuksemme uskontunnustuksista.
Koetelkaa kaikki
”Monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan”, toteaa Johannes (4:1). Näin on yhä tänäänkin. Voimme todeta, että jokaisen profeetan takana on joku henki ja jokaisen hengen takana on joku jumala. Alkuperä ratkaisee.
Koska emme näe kenenkään sydämeen, vain Jumala kykenee siihen, joudumme koettelemaan profeetat ja julistajat heidän sanomansa ja opetuksensa perusteella. Edellä jo totesimme, että ratkaisevin testi on se sanoma ja opetus Jeesuksesta, jolle profeettojen toiminta perustuu. Mikäli sanoma ei vastaa Raamatun totuutta sitä ei tule vastaan ottaa.
Usein kuulemme väitteen, jonka mukaan ihmeet, merkit ja voimateot ovat todisteena ja takeena Jumalan voimasta. Tässä me liikumme aralla vyöhykkeellä ja meidän on oltava nöyriä ja herkkiä ihmeiden, merkkien ja voimatekojen edessä. Ja kuitenkin meidän on todettava, että ne eivät ole ehdoton tae jumalallisesta alkuperästä. Jeesuksen sanat Vuorisaarnassa ovat pysäyttävät: ”Ei jokainen, joka sanoo minulle ´Herra, Herra`, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: `herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?` Ja silloin minä lausun heille julki: `Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät” (Matt.7:21-23). Myöhemmin hän varottaa: ”Sillä vääriä Kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin” (Matt.24:24).Vastaavanlaisia varoituksia löydämme Uudesta testamentista lukuisia. Tämä osoittaa, että kysymys ei ole jostakin harmittomasta ja vähäpätöisestä asiasta vaan todella vakavasti otettavasta vaarasta. Se on totisinta totta, että seurakuntaa ja Jumalan lapsia, meitä, sinua ja minua, väijyy todellinen uhka ja vaara myös tältä suunnalta. Avoin vaino tai vihamielisyys ei ole ainoa meitä uhkaava vaara. Salakavala hengelliseen kaapuun pukeutunut valheoppi on myös vaara, joka meitä vaanii.
Samalla, kun tunnustamme, että Jeesuksen nimessä on tapahtunut ja tapahtuu ihmeitä jatkuvasti, ja että mekin jatkuvasti rukoilemme ja toivomme näitä tapahtuvan, tunnustamme, että Jeesuksen nimeä voidaan myös käyttää väärin. Sielunvihollinenkin voi ottaa Jeesus nimen huulilleen ja tehdä omalla pimeyden voimallaan ihmeitä ja voimatekoja. Siksi pelkkä Jeesuksen nimi ei vielä riitä mittariksi, jolla henkiä koetellaan.
Todellinen testi on Jumalan sanan testi eli mittapuuna on Raamatun oma ilmoitus Jeesuksesta. Voimme todeta, että Raamattu on kuin ”musteeksi tullut elämän Sana”. Näin koko Raamattu on se sana, joka punnitsee ja mittaa kaikki muut sanat. Johannes tiivistää Raamatun opin ja arvovallan seuraavasti: ”Kuka ikinä menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa, hänellä ei ole Jumalaa; joka siinä opissa pysyy, hänellä on sekä Isä että Poika. Jos joku tulee teidän luoksenne eikä tuo mukanaan tätä oppia, niin älkää ottako häntä huoneeseenne älkääkä sanoko häntä tervetulleeksi; sillä joka sanoo hänet tervetulleeksi, joutuu osalliseksi hänen pahoihin tekoihinsa” (2 Joh. 9-11). Tämä asettaa vakavan velvoitteen jokaiselle kristitylle ja jokaiselle seurakunnan paimenelle. Oman ja muiden kuolemattoman sielun vuoksi ei tule sallia ja edistää sellaista, joka turmelee kuolemattomat sielut ja johtaa heidät pois elämän Sanasta kuoleman polulle. Asia on vakava. Antikristuksen hengen tarjoama juoma voi näyttää houkuttavalta ja lupaavan täyttää elämän janomme mutta todellisuudessa se on kuolettavan myrkyllinen ja kitkerä juoma. Jeesus tarjoaa elävää vettä, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään (Joh.4:14, 7:37-39). Valheen hengen juoma on tämän maailman katoavaa juomaa(1 Joh.2:15-17). Sisältö ratkaisee.
Uskon ja ymmärrän, että Johannes tahtoo näiden käsittelemiemme jakeidenkautta ikään kuin yhteenvetona sanoa jotakin seuraavan; rakkaat lapseni, Te olette oppineet tuntemaan Isän ja Pojan, Jeesuksen. Te olette saaneet Jumalan Hengen, Pyhän Hengen, joka vaikuttaa ja elää teissä. Te totta tosiaan olette Jumalan lapsia ja olette oppineet tuntemaan Jumalan Isänä ja Jeesuksen Jumalan Poikana, lihaksi tulleena syntienne Sovittajana. Te tahdotte elää Jumalan tahdon mukaisesti, tunnustaa Jeesuksen Jumalan Pojaksi ja tahdotte rakastaa veljiänne ja sisarianne niin kuin Jeesus on teitä rakastanut. Olette siirtyneet kuolemasta elämään ja pimeydestä valkeuteen. Ettehän anna minkään vietellä teitä pois siitä elämän yhteydestä Jumalaan, joka teillä ja pois siltä tieltä, joka vie teidän ikuiseen valkeuteen ja kirkkauteen. Sulkekaa siis korvanne tämän maailman vietteleviltä houkutuksilta älkääkä maistako siitä maljasta, jota tämä valheellinen maailma teille tarjoaa. Pitäkää, mikä teillä on, ettei kukaan ottaisi teiltä elämän kruunuanne.