AIKAMME PUHEENAIHEITA
RAAMATUN TULKINNASTA – muuttuva ja muuttumaton etiikka
Viime aikoina kristikansaa on puhuttanut Espoon piispa Mikko Heikan lausunto samaa sukupuolta olevien rekisteröidyistä parisuhteista. Heikan mukaan rekisteröity parisuhde kuuluu muuttuvan etiikan alaan, jossa kirkko voi hyvin tehdä uusia ratkaisuja.
Jos tällainen ”muuttuvan etiikan malli” kirkon ratkaisujen perustaksi voi hyvällä syyllä kysyä, onko enää mitään erityistä kristillistä moraalia tai onko ylipäätään olemassa mitään sellaista, josta voidaan sanoa sen olevan Jumalan tahdon mukaista etiikkaa? Tällä tiellä joudutaan niin lipevälle pinnalle, ettei sillä yksinkertaisesti voi pysyä.
Kysymys samaa sukupuolta olevista parisuhteista on kaikkien piispojenkin mukaan yksiselitteisesti Raamatussa kielletty. Tästä ei liene mitään epäselvyyksiä. Nyt vain yritetään etsiä ”raamatullista” kiertotietä kumota Raamatun yksiselitteinen opetus. Tällaisia kiertoteitä eli yritystä löytää Raamatun kieltämille asioille raamatullinen hyväksyntä ovat mm. selittää Raamatun ajan (sekä VT että UT) homoseksualismi erilaiseksi kuin tänään tai uudelleen tulkita luomiskertomus ilman miehen ja naisen erityistä korostusta yms. Mutta jokainen itsenäisesti ajatteleva ihminen näkee heti, että nämä yritykset eivät pysty antamaan niin vakuuttavaa Raamatun opetusta, että niillä voitaisiin asettaa Raamattu itseään vastaan. Lopultakin asian ratkaisee se, mikä merkitys Raamatun sanalle sellaisenaan annetaan. Joko Raamattu sanoo tai se ei sano!
Muuttuvan etiikan mallilla saadaan mikä tahansa Raamatun asia päinvastaiseksi. Mitä voidaan sanoa, jos eräänä päivänä sanotaan, että muuttuvan etiikan mukaisesti Hitlerillä oli Raamatullinen oikeus tuhota juutalaisia keskitysleirien krematoriossa? Jos Raamatussa ilmoitettu etiikka tämän uuden tulkinnan mukaan on muuttuvaista ja tulkittavissa ajan hengen mukaan, mitä merkitystä ylipäätään on Raamatulla? Silloinhan evankeliumikin ja pelastusoppi voi olla yhtä hyvin muuttuvaisen teologian alaan kuuluvaa, jopa itse Jumala. Kuka sen jälkeen voi sanoa, että Jumala on tai että Hän on puhunut?
Mitä voisi olla Raamatun opettama pyhitys, jos muuttuvan etiikan mukaisesti nykyaika voi sanella. mikä on ajan hengen mukainen kristillinen etiikka? Jos esim. kaikki varastaisivat olisiko siis muuttuvan etiikan mukaista sanoa, että varkaus ei ole synti ja katekismus ja Jumalan 10 käskyä voitaisiin kirjoittaa uudelleen ilman käskyä: ”älä varasta”? Entä aviorikos, toisinajattelevien vainot, pahoinpitelyt, ryöstöt, raiskaukset? Kaikki ajan hengen mukaista käyttäytymistä, eikö totta?
Raamattu ei anna mitään viitteitä siitä, että sen moraalisäädökset olisivat muuttuvia ja ihmisille valinnaisia ilman vakavia seurauksia suhteessa itseen, lähimmäisiin ja Jumalaan. Jumalan antamat moraaliset säädökset eivät näet ole mielivaltaisia keksintöjä, joilla hän kieltää meitä tekemästä sitä, mikä meistä olisi kivaa ja mukavaa vaan ne ovat meidän elämämme turvaksi ja suojaksi, ikään kuin kodinkoneen tai auton käyttö- ja huolto-ohjeet. Mikäli arkielämässä toimimme vastoin annettuja ohjeita voimme vahingoittaa ko. laitteita tai aiheuttaa jopa vaaran lähimmäisillemme tai itsellemme.
Samaa voimme sanoa Raamatun etiikasta. Synti rikkoo aina jotakin itsessämme ja lähimmäisissämme sekä suhteessamme Jumalaan. Siksi kristittyinä sanomme selkeän EI kaikelle, joka haluaa irrottaa meidät siitä, mitä Raamattu yksiselitteisesti ja selkeästi sanoo. Se on siis sanottu ja kirjoitettu meidän kuolemattoman sielumme parhaaksi.
Lauri Lehtinen