JAPANI
Japanin
monimiljoonaisesta kansasta, jota on noin 25 kertaa Suomen väkiluku, on arviolta
vain noin prosentin verran kristittyjä. Se oli meille perheenä yksi niistä
asioista, jotka vaikuttivat lähettämiseemme lähetystyöhön kaukaiseen Japaniin v.
1998. Toinen vaikuttava asia oli se, että seurakuntatyöntekijöistä oli ja on
edelleen huutava pula Japanin ev. lut. kirkossa. Jo satakunta vuotta oli
Suomesta lähetetty Japaniin asti ilosanoman viejiä, nyt tahdoimme mekin
vuorostamme palvella Kristuksen kirkkoa tällä saralla.
Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys (SLEY
http://www.sley.fi/lahetys) tekee
lähetystyötä Japanissa lähettämällä sinne maallikko- ja pappislähettejä, joille
Japanin evankelisluterilainen kirkko (JELC
http://www.jelc.or.jp/e-index.html
) sitten osoittaa seurakunnan työpaikakseen. Näitä seurakuntia on tällä
hetkellä Hokkaidon, Honshun, Shikokun ja Kyushun pääsaarilla n. 130.
Itse työkentelimme aluelähetystyöntekijän nimikkeellä luonnonkauniilla Kyushun
saarella Fukuokan kaupungissa, jonka läänissä on n. 5000 000 asukasta.
Fukuokassa on viisi seurakuntaa: Fukuoka Nishi, Futskaichi, Hakata, Hakozaki
sekä Sei Petoro ja niitä oli hoitamassa kolme japanilaispastoria meidän
perheemme muuttessa sinne.
Työn painopisteenä oli yleinen srk-työ johon kuuluivat sunnuntaisin askareet
kirkkorakennuksen siivouksesta pyhäkouluun ja jumalanpalveluksiin
saarnavuoroineen sekä erityisinä kirkollisina pyhinä esim. suomalaisen
joulupöydän tai pääsiäisruoan valmistaminen koko sen sunnuntain kirkkokansalle.
Useissa srk:ssahan on nimittäin tapana viettää joka sunnuntai koko pyhäpäivä
yhdessä, ja siihen kuului poikkeuksetta yhteinen "kirkkolounas" suomalaisille
tuttujen kirkkokahvien sijaan.
Koska Fukuokassa oli enemmän kirkkoja kuin työntekijöitä, tarkoitti se
työntekijöiden jonkinasteista "kierrätystä" ja näin saattoi samana sunnuntaina
saada kaksikin saarnavuoroa.
Hienona mahdollisuutena
olivat myös arkipäivisin vierailut srk:ien lastentarhoissa hyvää sanomaa
kertomassa. Näissä srk:ien tarhoissa lapset saivat mukaansa siemenen, joka
myöhemmin on tunnetusti puhjennut kukkaan.
Nuorisotyössä puursimme perustaen gospellauluryhmän ja yökahvilatoimintaa,
joihin jaoimme tuhansia kutsuja mukana olevien nuorten kanssa.
Äiti-lapsipiireihin kokoontuneet shinto- ja buddhalaiset sekä muslimiäidit
saivat kuulla, jotkut ensimmäistä kertaa, Jeesuksesta sekä ristin ja Golgatan
tapahtumista.
Ulkomaalaiset ovat japanissakin mielenkiinnon kohde, ja länsimaalaisia
pidetäänkin usein englanninkielen opettajina. Kysymykseen, miksi olemme
Japanissa, olikin siten helppo vastata millä asialla olimme. Ja tokihan meillä
käytettiin englannin ja suomenkielen opetusryhmiä mahdollisuutena tutustua
kirkkoon ja näin mahdollisuuksien mukaan madaltaa kynnystä tulla mukaan srk:n
toimintaan.
Lähetystyössä on vain taivas rajana niille keinoille mitä itsekukin lahjojensa
mukaan ottaa käyttöönsä. Itsellemme sopivimpia keinoja oli esim. juuri
musisoinnin ja ruoanlaiton ja äiti-lapsipiirien mahdollisuudet. Taivastiestä,
elävästä Jumalasta ja Hyvästä Paimenestamme Jeesuksesta Kristuksesta on saanut
kertoa sanoin ja laulun avulla, ei ainoastaan kirkoissa tai srk:ien
tilaisuuksissa yleensä, vaan myös sairaaloissa ja vankiloissa, lukio- ja
yliopistomaailmassa, jopa radiossa ja televisiossa asti. Tahdomme jatkossakin
haastaa sinut mukaan.
Japanissa ja muualla maailmassa on käyttöä sinulle joka mietit, olisiko paikkasi
lähetyskentällä. Japanin ja lähetyksen asialla voit olla myös juuri siinä, missä
olet; antamalla itsesi lahjojesi mukaiseen käyttöön.
Paulasaaren perhe: Mari, Seppo, Pyry, Liina, Roosa, Tuuli.